Kohti ekologisuutta ja yhdenvertaisuutta
Vastuullinen musiikkiala
Kysely: Moni kokee epäasiallista käytöstä Suomen musiikkialalla
Tuoreen kyselyn mukaan kolme neljästä musiikkialalla toimivasta on kokenut epäasiallista käytöstä viimeisen viiden vuoden aikana. Kyselyn yhdenvertaisuudesta musiikkialalla toteuttivat Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Gramex, Musiikkituottajat, Suomen Jazzliitto, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät ja Teosto.Tuoreen kyselyn mukaan kolme neljästä musiikkialalla toimivasta on kokenut epäasiallista käytöstä viimeisen viiden vuoden aikana. Kyselyn yhdenvertaisuudesta musiikkialalla toteuttivat Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Gramex, Musiikkituottajat, Suomen Jazzliitto, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät ja Teosto.
Epäasiallinen käytös ilmenee monessa eri muodossa, kuten asiattomina kommentteina ja vähättelynä sekä sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai etniseen taustaan perustuvana syrjintänä tai häirintänä. Alalla toimivat toivovat musiikkialan organisaatioiden tekevän enemmän tilanteen parantamiseksi. Epäkohtiin onkin jo reagoitu ja moni toimija on kehittämässä toimintamalleja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi.
Verkkokyselyssä kartoitettiin yhdenvertaisuuden toteutumista Suomen musiikkialalla. Kyselyyn vastasi 1012 musiikkialalla toimivaa ja työskentelevää henkilöä. Kyselyyn vastanneista yli puolet (54 %) oli musiikin esittäjiä, kuten artisteja tai muusikoita. Kolme neljästä (74 %) vastaajasta oli toiminut alalla yli 10 vuotta. Kyselyn toteutti alan ulkopuolinen taho Inklusiiv.
Kohti ekologisuutta
Katso nyt tallenne (alla)
Osallistu keskusteluun #vastuullinenmusiikkiala
Mitä ekologinen kestävyys tarkoittaa musiikin ammattilaisten näkökulmasta?
Miten jokainen yksilö ja toimija voi osaltaan hillitä ilmastonmuutosta?
Kohti ekologisuutta -virtuaalitapahtumassa nostettiin esiin ideoita ja toimia, joilla musiikkialan tuottamaan hiilijalanjälkeen ja muihin ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa myönteisellä ja tarpeetonta kuormitusta ennalta ehkäisevällä tavalla.
Apocalyptica-yhtyeen rumpali Mikko Sirén puhui kestävien ratkaisujen haasteista ja mahdollisuuksista kiertueiden liiketoiminnan tehostamisessa. Yhtyeiden ja konserttipaikkojen välisellä yhteistyöllä ja hyvällä ennakkosuunnittelulla voidaan esimerkiksi vähentää logistiikasta aiheutuvia päästöjä.
”Suurimmat säästöt niin taloudellisesti kuin ympäristön kuormituksen kannalta olemme Apocalypticalla saavuttaneet produktion skaalauksella.”
– Mikko Sirén
Ympäristöjuristina toiminut musiikintekijä Lumi Ollila painotti yksityishenkilöiden roolia musiikkialan kestävän kehityksen edistämisessä. Ollila kannusti ihmisiä oikaisemaan mahdollisia virheellisiäkin käsityksiään.
”Meille syntyy helposti mielikuvia siitä, mikä on ympäristöystävällistä ja mikä ei. Kestävämpien valintojen tulee perustua faktoihin.”
– Lumi Ollila
Flow Festivalin tuotantopäällikkö ja We Jazz -festivaalin toiminnanjohtaja Katariina Uusitupa kertoi Sustainable Flow -vastuullisuusohjelmasta ja toi esiin ympäristöystävällisiä ratkaisuja festivaalien näkökulmasta.
”Jokaisesta tapahtumasta jää jälki. Sen vuoksi on tärkeää ymmärtää, mistä se jälki koostuu. Näin pystytään asettamaan tavoitteita haitallisten vaikutusten pienentämiseksi.”
– Katariina Uusitupa
Keskustelua kommentoi Positive Impactin toimitusjohtaja ja vastuullisten tapahtumien asiantuntija Elina Levula, joka peräänkuulutti niin tiedon jakamisen kuin konkreettisten työkalujen saatavuuden tärkeyttä.
”Miten voisit herätellä omaa kuulijakuntaasi? Puhutaan oikeilla sanoilla. Vaikutusmahdollisuudet voivat olla suuret.”
– Elina Levula
Moderaattorina toimi Vastuullinen musiikkiala -hankkeen projektipäällikkö Helmi Saksala.
Tapahtuma järjestettiin 6. syyskuuta ja se on osa Muusikkojen liiton, Suomen Musiikintekijöiden ja Autiosaari Oy:n yhteistä Vastuullinen musiikkiala -hanketta.
Kohti yhdenvertaisuutta
Katso nyt tallenne (alla)
Osallistu keskusteluun #vastuullinenmusiikkiala
Annetaanko kaikille äänille tilaa yhteisössämme? Pyritäänkö jotakuta hiljentämään tai muuttamaan? Heitetäänkö harjoituksissa, orkesterimontussa tai keikkabussissa seksististä tai rasistista läppää?
Kohti yhdenvertaisuutta -virtuaalitapahtumassa nousivat esiin paitsi puhujien omat kokemukset myös konkreettiset tavat edistää musiikkialalla oikeudenmukaisempaa ja turvallisempaa toimintakulttuuria, jossa kaikille on tilaa, ja jossa minkäänlainen syrjintä ei ole sallittua.
Artisti Jesse Markin pohti, suhtaudutaanko diversiteetin vahvistamiseen organisaatioissa aitona, rakenteisiin ulottuvana pyrkimyksenä, vai onko kyse ohimenevästä muoti-ilmiöstä.
”Kun vuonna 2020 voitin Emma-palkintoni, huomasin kiitollisuuden lisäksi ajattelevani, kumpi painaa enemmän: se miltä näytän vai se mitä osaan.”
– Jesse Markin
Saksofonisti ja musiikintekijä Linda Fredriksson painotti puheenvuorossaan sukupuolen moninaisuuteen ja antirasismiin liittyvän tiedon jakamista sekä esitti aiheeseen liittyvän koulutuksen lisäämistä esimerkiksi tapahtumajärjestäjille.
”Asia koskee kaikkia ja epäkohtiin pitää puuttua yhdessä. Se ei voi mennä niin, että pelkästään häirinnän kohteena olevat ihmiset purkavat tilanteita tai kouluttavat toisia – sen lisäksi, että yrittävät tehdä omaa työtänsä.”
– Linda Fredriksson
YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen kertoi yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämisestä YleX-mediassa. Hakasen mukaan vähemmistöjen edustajat joutuvat usein itse olemaan äänessä ja pitämään yllä yhdenvertaisuuteen liittyviä teemoja. Vastuun rakenteiden purkamisesta on kuitenkin oltava niillä tahoilla, jotka rakenteista hyötyvät.
”Ikävä kyllä vaikuttaa siltä, että kaikkialla missä on valtaa, on myös vallan väärinkäyttöä. Monimuotoisuuden edistäminen vaatii enemmän lähtötyötä, ja media-alalla on siinä tärkeä rooli päättävistä asemista lähtien.”
– Tapio Hakanen
Keskustelua kommentoi toimittaja Maryan Abdulkarim, joka muistutti, että vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa täytyy harjoittaa herkkyyttä, jotta ketään ei kohdattaisi ainoastaan tietyn identiteetin edustajana.
”Jos artisti sattuu kuulumaan johonkin poliittiseen vähemmistöön, niin voidaanko sen perusteella olettaa, että hän olisi samalla rakenteellisten esteiden purkamisen asiantuntija? Vastuu kuuluu ensisijaisesti instituutioille ja niille ihmisille, jotka päivätyökseen vaikuttavat rakenteiden sisällä. Silloin monimuotoisuuden edistämiseen on tarvittavat resurssit käytettävissä.”
– Maryan Abdulkarim
Keskustelua moderoi Vastuullinen musiikkiala -hankkeen projektipäällikkö Helmi Saksala.
Tapahtuma järjestettiin 20. syyskuuta ja se on osa Muusikkojen liiton, Suomen Musiikintekijöiden ja Autiosaari Oy:n yhteistä Vastuullinen musiikkiala -hanketta.
Mitä tarkoittaa vastuullinen musiikkiala? Miten siellä puhutaan ja toimitaan?
Ekologinen kestävyys ja sosiaalinen yhdenvertaisuus ovat pitkään puhuttaneet musiikin ammattilaiskentällä kuten yhteiskunnassa laajemminkin. Onko jokainen musiikintekijä, muusikko ja artisti tervetullut ja tunnustettu työyhteisönsä jäsen ihan omana itsenään? Miten toimijat voivat omilla valinnoillaan vähentää ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta ja osaltaan hillitä ilmastonmuutosta?
Alalla tarvitaan yhteisiä suuntaviivoja, joilla jokainen yhteisö ja yksilö voi luoda muutosta parempaan tässä ja nyt.
Muusikkojen liiton, Suomen Musiikintekijöiden ja Autiosaari Oy:n Vastuullinen musiikkiala -hankkeessa katsotaan lähelle ja kauas. Syksyn 2021 aikana järjestetyissä tilaisuuksissa on käyty keskustelua musiikkialan ammattilaisten, vastuullisuusasiantuntijoiden ja median edustajien kesken.
Kokoamme yhteen keskeiset opit ja oivallukset pyrkimyksenämme rakentaa ja vahvistaa yhteisiä toimintatapoja tulevaisuuden vastuulliselle musiikkialalle.
Keväällä 2022 toteutamme yhdessä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa laajan kyselytutkimuksen sosiaalisesta yhdenvertaisuudesta musiikkialalla.
Yhteystiedot
Muusikkojen liitto
Viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen
+358 (0) 44 544 0208 | sanni.kahilainen@muusikkojenliitto.fi
